Ilves-paniikki on tullut tänä vuonna ajoissa ja Tampereella odotellaan kiivaasti jo joulutaukoa. Kuten aiemminkin, Ilves-fanin joulukuu on muita synkempi.
Tuomas Tuokkola asteli Ilveksen peräsimeen 21.1.2013 Raimo Helmisen tilalle. Ilves voitti kauden viisi viimeistä ottelua ja onnistui karsinnassa kaatamaan Mikkelin Jukurit voitoin 4-1. Kausi 2013-14 alkoi Ilveksen osalta loistavasti. Ilves voitti syyskuussa neljä ottelua virallisella peliajalla, voitti ja hävisi ottelut virallisen peliajan jälkeen ja kärsi yhden tappion Jyväskylässä. Loistava pelivire jatkui lokakuun puolivälin yli ja Ilves nousi sarjakärkeen.
Tämän ansiosta Ilveksen tiistaipeleissä oli yli 5300 katsojaa, media kirjoitti Ilveksestä positiivisia uutisia ja mikä parasta Osasto 41 nousi Liiga-kartalla merkittäväksi faniyhteisöksi, joka piti Tampereella ennenkuulumatonta meteliä katsomossa. Ilves-fanin oli hyvä olla, sillä nyt oltiin menossa playoffeihin.
Ilves-joulu alkoi 18.10.2013. Ilves voitti ennen joulutaukoa neljä ottelua. Jo tuolloin oli nähtävissä Tuokkolan valmennustyylissä muutos. Tuokkolan kiekkokontrollipeli toimi loistavasti alkukauden ja aikalisiä käytettiin tiuhaan tahtiin, kun syötöt eivät osuneet joka kerta lapaan. Yleensä joukkue paransi otteitaan aikalisän jälkeen ja voitti ottelut. Tappioputken aikana kuitenkin tapahtui jo 2013 jotain. Tuokkola ei enää käyttänyt aikalisiä ja joukkueen peli-ilme romahti. Toki loukkaantumiset runtelivat Ilvestä ja materiaalin kapeus ei tuota kestänyt. Maaliskuussa Ilves hävisi kuudesta ottelusta viisi virallisella peliajalla ja putosi sääliplayoffien ulkopuolelle. Taas.
Viime kaudella Ilves pelasi tasaisemmin, kärsien vain kaksi pitempää neljän ottelun tappioputkea. Kiekkokontrollista ei ollut enää tietoakaan ja uusi pitkäkiekkosääntö johti Ilveksen pelin muuttumisen yksisuuntaiseen dump'n'chase-tyyliseen kiekkoon. Keskialue oli pienempi ja yli ei päästy. Tai no, Ilves ei päässyt, muut kyllä käveli Ilveksen puolustusalueelle. Kesä oli käytetty alivoiman harjoittelemiseen ja se näkyi joukkueen otteissa. Ilvekselle ei tehty yhtään ylivoimamaalia ensimmäiseen kuuteen otteluun. Kausi päättyi taas kerran pettymykseen, vaikka Ilves pelasikin sääliplayoffeissa. Ennätyspitkän Liiga-ottelun päätti Mika Partanen pienestä kulmasta. Tuokkola kävi ottelun jälkeen kiittämässä faneja.
Kausi 2015-16
Kesällä Ilves teki kasan täsmähankintoja, joista yhtäkään ei tässä vaiheessa voi kutsua ohilaukaukseksi. Hankinnoista tilastollisesti heikoiten suoriutunut Markus Jokinenkin on iskenyt kuluvalla kaudella kaksi maalia. Veli-Matti Vittasmäki on osoittanut ylivoimaisen tärkeytensä joukkueen puolustukselle. Markku Flinck pelaa elämänsä kautta ja Joonas Vihko oli täysin pitelemätön alkukaudesta. Ensimmäisestä kymmenestä pelistä Ilves voitti seitsemän. Ilves takoi 30 maalia ensimmäiseen kymmeneen otteluun ja playoffit näyttivät taas kerran todennäköiseltä. Eipä näytä enää.
Ilves-joulu alkoi taas puolivälissä lokakuuta. Ilves on voittanut kolme ottelua virallisella peliajalla viimeisestä 16 ottelusta. KooKoosta ja Pelicansista Ilves on napannut kahden pisteen voitot. Tällä hetkellä Ilves pelaa tappavan tylsää jääkiekkoa, jossa ei ole mitään järkeä. Oikeastaan ainoa alue mikä toimii, on tasaviisikoin pelattava puolustus. Ilves pärjää kulmaväännöissä omassa päässään ja keskellä on harvemmin tilaa. Viimeisenä muurina seisoo loistokauden pelannut Hannu Toivonen. Sport-peli kuitenkin osoitti sen faktan, että Ilves-puolustajien viivapelaaminen on naurettavan huonoa. Sport teki käytännössä kaikki maalinsa 2-1 tilanteista, joita ei tasaviisikoin saisi tapahtua. Kärppiä vastaan käydyssä ottelussa Kärpät rokottivat yhden alivoiman aikana kahdesti.
Tuokkolan tavaramerkki, kiekkokontrolli, loistaa poissaolollaan. Toki pieni keskialue vaikeuttaa sen toteuttamista, mutta tällä hetkellä Ilves pelaa hyökkäystä vain yhteen suuntaan. Pelaajat tulevat laidoilta rintamana ja puolustajan lähestyessä kiekko heitetään päätyyn. Tuohon kiekkoon Ilves-pelaajat harvemmin ehtivät, sillä vauhtia ei ole tarpeeksi. Tämä on ongelma jopa ylivoimalla. Muut joukkueet laittavat siniviivan kiinnii, toisin kuin Ilves alivoimalla. Joka toisessa ylivoimassa kun Ilves saa lopulta hyökkäysalueella kiekon haltuun, pyörii pakkopeli hetken. Ylivoimapyöritys yleensä kaatuu siihen, että Tuokkola peluuttaa Jarkko Näppilää sateenvarjon piikissä ja kyseinen Mestis-tason pakki ei saa jäätä pitkin tulevaa kiekkoa kiinni.
Ilves on onnistunut 115 ylivoimasta tekemään vain 16 maalia. Näistä kolme on tullut viidellä kolmea vastaan ja kolmasosan maaleista Markku Flinck on tehnyt selkä suorana B-pisteen kaarelta. Vaikka Ilves kärsii loukkaantumisista ja rosteri elää kokoajan, niin huonoa ylivoimaprosenttia selittää Tuomas Tuokkolan hyvin kyseenalainen ylivoimapeluuttaminen. Esimerkiksi Konsta Mäkinen ja Jarkko Näppilä ovat pelaajia, joiden ei kuuluisi missään tapauksessa olla jäällä ylivoimalla.
Sama peluutus vaivaa alivoimassa. Markku Flinck on ykkössentterin statuksestaan huolimatta täysin kykenemätön puolustamaan. Flinck saa alivoimalla peliaikaa, vaikka Flinckin vastuulla ollut pelaaja on tehnyt yli kymmenen maalia tällä kaudella, kun Flinck on seissyt selkä suorana metrin päässä. Ilveksen rosterissa riittää pelaajia pelaamaan kahden minuutin alivoimat ilman, että ykköskenttää tarvitsee edes käyttää jäällä. Välimaa, Savilahti, Jokinen, Veistola, Riekkinen ja Laakso ovat tasan ne kuusi hyökkääjää, jotka pitäisi sallia kentälle alivoiman aikana. Ei ketään muuta.
Tuokkola syyllistyy myös jatkuvasti ykköskentän ylipeluuttamiseen. Jokaiseen erikoistilanteeseen ykköskenttä hyppää laatikkoon. Oli happitasot mitä vain. Tämä huomattiin jo hyvin viime kaudella, kun loppukaudesta Sami Sandell pelasi sellaisia minuutteja, että hän oli jo ensimmäisessä erässä täysin puhki. Missä Sandell on tällä kaudella? Loukkaantuneena ja yksi iso ja tärkeä syy tähän on viime kauden ylipeluuttaminen.
Ilveksen on tehtävä täyskäännös nyt, eikä joulutauon jälkeen. Nykyisellä pelityylillä hallissa käy maksimissaan 3500 katsojaa ja tilinpäätös on ensi vuonna taas kerran pakkasella. Millä rahalla Karri Kivelle rakennetaan ensi kaudeksi kilpailukykyinen joukkue, jos kassassa ei ole rahaa pelaajien palkkoihin? Ilveksen hallituksen puheenjohtaja Vesa Kainulainen ilmoitti, että seuraavan kahden vuoden tavoite on kasvattaa liikevaihtoa miljoonalla. Tämä on täysi mahdottomuus jos itse tuote on nykytasoinen. Ottelutapahtuman mielenkiinnon nostaminen lähtee yksinkertaisesti siitä, että joukkue pelaa voittavaa jääkiekkoa. Tappioita voi katsoa kotisohvalta, kun pääsylipun hinnalla saa kaupasta lavan kaljaa.
Ilveksellä on potentiaalia, kunhan Tuomas Tuokkola menee itseensä. Joukkueen pitää pelata 60 minuuttia. Aina. Joka pelissä. Tuokkola on vihdoinkin tajunnut, että joka peli ei mennyt "Jees.", vaan on jopa antanut haastatteluissa kärkkäitä kommentteja. Nyt on aika kirjoittaa ne viimeiset rivit CV:n yläpäähän, että työt jatkuvat kiekkovalmentajana. Nyt on aika peluuttaa niitä nälkäsiä pelaajia, kuten Ville Meskasta ja Eero Savilahtea. Tämä kaksikko on vaihdosta toiseen laatikossa sillä idealla, että kiekko pitää saada maaliin.
Antti Tyrväisen pitkä pelikielto tuli todella huonoon paikkaan, sillä Ilves on pelannut täysin eri ilmeellä jokaisessa ottelussa, missä Tyrväinen on ollut ainakin alussa mukana. Eikö kopista löydy toista pelaajaa, joka saisi joukkueen syttymään?
Vetoan siis teihin Tuomas Tuokkola ja koko Ilveksen joukkue. Järki käteen, peli kulkemaan ja Ilves-faneille ei niin negatiivinen joulu.
Kirjoittajaa voi syyttää Ilves-faniksi. Värilaseissa muuttuvat sävyt aika-ajoin. @Saapasmono
Tuoreimmat uutiset
