Liigan kurinpidon linjaa on arvosteltu jo vuosia. Tai oikeastaan sen linjattomuutta. Liigan kurinpitodiktaattorii Sampo Liusjärvi syyllistyy jatkuvasti yhden joukkueen syrjimiseen ja se on Tampereen Ilves.
Jyri Rönn astui kauden alussa erotuomarijohtajaksi ja Liigan tuomarilinja saikin alkukaudesta kiitosta. Kauden harvinaisuutena nähtiin myös kurinpitoryhmän julkaisema linjaus kaudelle 2015-16. Sampo Liusjärvi oli kauden alkuviikot töittä, joten hän ilmeisesti tylsyyksissään heitti tämän linjauksen suoraan roskakoriin. Tässä on alkukaudessa julkaistut linjaukset.
- Yleisesti kurinpidon rangaistusharkinnassa kiinnitetään huomiota tekojen tahallisuus- tai tahattomuus-aspektiin sekä pelaajaturvallisuuteen.
- Päähän kohdistuneet taklaukset ovat edelleen korostuneen huomion kohteena. Samoin kiinnitetään huomiota tilanteen ulkopuolelta kolmantena pelaajana tehtyihin taklauksiin, joihin taklattu pelaaja ei pysty varautumaan.
- Loukkaantumisen vaikutus rangaistuksiin. Loukkaantuminen ei johda lisärangaistuksiin, jos taklaus itsessään on ollut puhdas ja mitään sääntörikettä ei ole havaittu. Kiekollisen pelaajan vastuulla on aina suojella itseään ja tiedostaa mahdollisuus tulevansa taklatuksi.
- Aiemmat Liigan kurinpitomenettelyssä määrätyt pelikiellot ovat rangaistuksen koventamisperuste. Rangaistusharkinnassa pelaajan kurinpitohistoriaa tarkastellaan kuluvalta ja kolmelta edelliseltä kaudelta.
- TÄRPPI:
Varsinkin kohta kolme paistaa poissaolollaan, sillä jokaisessa Liigan kurinpitopäätöksessä on maininta loukkaantumisesta. Varsinkin yli kolmen ottelun pelikielloissa "pääkohtana" on AINA pelaajan loukkaantuminen. Lisäksi tahallisuus- tai tahattomuus-aspekti on loistanut poissaolollaan.
Otetaanpa muutama esimerkki. Osa esimerkeistä on lähivuosilta, sillä Liusjärven aikana Ilves on ollut kärsijänä useamminkin. Tiedä sitten mitä HPK:n B-junnuissa on tapahtunut, kun viha jatkuu vieläkin.
Atte Pentikäinen vs Markus Kankaanperä
Päätös Pentikäinen
Päätös Kankaanperä
2015 alussa tapahtui kuukauden välein nämä kaksi tilannetta, joista Ilves kärsi molemmissa. 14.1. pelatussa Tappara-Ilves-ottelussa Markus Kankaanperä taklasi puolustaja Mikko Kukkosta päähän ulosajon arvoisesti. Kankaanperä tulee tilanteeseen hieman kuolleesta kulmasta ja osuu Kukkosta vain ja ainoastaan päähään. Vaikka perusteluissa lukee, että kontakti osuu vain päähän, mutta Kukkonen ei loukkaannu, määrätään yhden ottelun pelikielto. Koventamisperustetta ei ole, sillä Kankaanperä ei ole saanut kurinpidossa pelikieltoa, vaikka oli kellottanut jäähyminuutteja Liigassa tässä vaiheessa jo yli 1600 minuuttia. Tuloksena yksi ottelu pelikieltoa.
"Kankaanperä suorittaa taklauksen siten, että se osuu pelkästään vastustajan päähän. Kukkosen peliasento ei muutu ennen taklausta, joten Kankaanperällä on vastuu, ettei taklaus kohdistu taklattavan pelaajan päähän. Näkemykseni mukaan Kankaanperän taklauksen osumisessa Kukkosen päähään ei ole tahallisuutta tai piittaamattomuutta toisen pelaajan terveydestä. Kukkonen ei loukkaannut tilanteessa."
Vastaavasti Atte Pentikäisen tilanteessa Pentikäinen ja Rooba seuraavat vieressä tapahtuvaa peliä, missä Pentikäinen ottaa puolustajan mailalla kontaktin Roobaan. Samanlainen tilanne, missä pysäytetään pieni vauhti ja näitä tapahtuu joka pelissä 200 kertaa. Pentikäisen epäonneksi hänen mailansa liukuu Rooban nostamasta mailasta niin, että hänen takakätensä osuu Roobaa leukaan. Rooba kiidätettiin koppiin ja Pentikäiselle määrättiin 5+20. Toisin kuin Kankaanperän tilanteessa, Liusjärvi muotoilee päätöksensä tilanteessa näin.
"Kontaktissa Rooban päähän kohdistuva kontakti on suhteellisen vähäinen, jos sitä verrataan esimerkiksi tyypillisen taklauksen aiheuttaman iskun voimakkuuteen. Kontakti kuitenkin aiheuttaa Rooban loukkaantumisen. En anna rangaistusharkinnassa painoarvoa kontaktin vähäiselle voimakkuudelle, vaan näkemykseni mukaan tästä tilanteesta määrättävän rangaistuksen tulee olla samaa tasoa muiden päähän kohdistuvista taklauksista määrättyjen pelikieltojen kanssa, joissa taklattu pelaaja on loukkaantunut."
Atte Pentikäiselle määrättiin tilanteesta kolmen ottelun pelikielto ilman uusijalisää. Ilves teki asiasta valituksen, joka meni läpi. Pentikäinen kärsi kuitenkin tilanteesta kaksi ottelua.
Kai Kantola vs Micke-Max Åsten
Päätös Kantola (ei videota)
Päätös Åsten
Tässä on molemmissa kyse päällekarkauksesta ja en puolustele Kai Kantolan toimia. Atte Ohtamaa ajoi Kantolan parin kuukauden sairaslomalle lantiotaklaamalla Kantolalta polven rikki. Seuraavassa kohtaamisessa Kantola halusi haastaa Ohtamaan, joka kieltäytyi tappelemasta. Kantola kävi silti Ohtamaan kimppuun ja sai tempustaan yhdeksän ottelun pelikiellon. Ehkä Kantolan kommentti mediassa vielä kovensi päätöstä. Kuitenkin kurinpitopäätösten sanamuodoissa on hassuja eroja, kun verrataan Åstenin tapaukseen.
"Päätösharkinnassaan kurinpitoryhmä pitää rangaistusta ankaroittavana seikkana sitä, että Kantola on katsonut oikeudekseen käyttää omankäden oikeutta jäällä sekä sitä, että Kantola lyö pelitilanteen ulkopuolella tappeluhalutonta ja jäässä makaavaa vastustajan pelaajaa. Rangaistusta ankaroittaa myös se, että Kantola aloittaa tappelun täysin tarkoituksenhakuisesti vailla mitään kunnioitusta jääkiekon ja SM-liigan sääntöjä kohtaan sekä välinpitämättömästi teon kohteena olevan pelaajan turvallisuudesta ja pelin sekä pelaajan kunnioitusta."
Åstenin tapaus on siis 17.11.2015 käydystä Hifk-Saipa-ottelusta. Mikael Kurosen taklauksen jälkeen seuraavassa mahdollisessa tilanteessa Åsten hyppää kaukaloon, kopauttaa Kurosta mailalla, vetää tämän paidan pään yli ja antaa nyrkin laulaa. Kyseessä on siis suora nouto vaihtoaitiosta. Kurinpidossa osataan kertoa, että Åstenilla on puhdas historia, vaikka hän on Mestiksen puolella ottanut viimeisen muutaman viimekauden aikana kymmenen ottelua pelikieltoa. Kyllä, Mestis ja Liiga eivät ole millään tapaa yhteydessä, vaikka samat pelaajat reissaavatkin edestakaisin. Åsten sai tempustaan kolmen ottelun pelikiellon. Siinä missä Kantolan tapaus oli "vailla mitään kunnioitusta jääkiekon ja SM-liigan sääntöjä kohtaan", Liusjärven Åsten-päätöksessä asia muotoiltiin näin.
"Ns. jääkiekon sisäiseen koodistoon liittyvät muistutukset vastustajan pelaajille hoidetaan jääkiekon säännöistä riippumatta usein kaukalossa pelaajien toimesta. Åstenin tapa - takaapäin kimppuun käyminen ja tappelun aloittaminen muistutuksen antamiselle ei kuitenkaan hyväksyttävä tapa toimia."
Markus Jokinen vs. Tero Koskiranta
Päätös Jokinen
Päätös Koskiranta
Kaksi polvitaklaustilannetta, joista Koskirannan tapaus tapahtui viikonloppuna. Tilanteissa on paljon samaa, mutta tapausten tahallisuudesta voi olla montaa mieltä. Jokisen tilanteessa, pelaaja yrittää pelata kiekkoa, eikä lanata vastustajaa loppukaudeksi sairastuvalle. Jokinen tulee tilanteeseen jalka pitkällä, sillä Sebastian Lauritzen on kaartamassa maalille. Tapauksesta tuomittiin ottelussa kahden minuutin rangaistus kampituksesta. Rangaistuksena kolmen ottelun pelikielto.
"Nyt käsiteltävässä tilanteessa Jokisen toiminnassa on kysymys polvitaklauksesta, jossa vastuu taklauksesta on kokonaan Jokisella. Lauritzenin luistelelinja pysyy tilanteessa tasaisesti kaartavana kohti Ilveksen maalia. Näkemykseni mukaan Jokinen havaitsee ennen kohtaamista, ettei pysty pysäyttämään Lauritzeniä vartalollaan taikka riistämään tältä kiekkoa. Tämän jälkeen Jokinen ojentaa polvensa eteenpäin osuen polvellaan Lauritzeniin. Taklausta kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon että Lauritzen loukkaantui tilanteessa, katson, että taklaus ylittää ilman loukkaantumistakin ottelurangaistuksen kynnyksen. "
Koskirannan tapauksessa hän tajuaa olevansa tilanteessa auttamatta myöhässä, sillä Joonas Lyytinen ohittaa hänet. Koskiranta ratkaisee tilanteen ohjaamalla oman polvensa suoraan Lyytisen polveen potkuliikkeellä. Koskirannallakaan ei ole kurinpitohistoriaa, mutta hänelle määrätään kahden ottelun pelikielto. Kurinpitopäätöksessä tahallisuudessa on sävyeroja. Niin on myös pelikielloissa, mutta väärinpäin.
"Tässä tapauksessa polvitaklaus ei aiheudu Lyytisen viime hetken väistämisestä vaan siitä, että Koskiranta työntää Lyytisen harhautuksen jälkeen jalkansa etuviistoon ja taklaa ojennetulla jalalla Lyytistä. Näin ollen vastuu taklauksesta on yksin Koskirannalla. Katson, että Koskiranta on taklauksellaan piittaamattomasti vaarantanut vastustajansa ja tilanteesta tulee määrätä ottelurangaistus.
Yleisesti ottaen polvitaklaukset ovat erittäin vaarallisia ja niistä voi aiheutua vaikeita loukkaantumisia. Koskirannan taklausta kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon ettei Lyytinen loukkaantunut tilanteessa sekä polvitaklauksista määrätyt ottelurangaistukset, katson, että oikea seuraamus teosta on kahden ottelun pelikielto."
Markku Flinck vs. Arttu Luttinen
Kaksi hieman erilaista tilannetta, mutta molemmat tulevat pelitilanteen jälkeen. Markku Flinckille määrättiin lauantaina TPS-ottelussa ulosajo laitataklauksesta. Flinck taklaa selästä päin Keskitaloa, joka on luopunut jo kiekosta. Flinckin ei kuuluisi tilanteessa enää taklata. Keskitalo on huonossa asennossa ja irti laidasta. Vaikka tilanteessa on lähes kävelyvauhti, lähtökohdat aiheuttavat Keskitalon loukkaantumisen. Flinckille määrätään neljän ottelun pelikielto, jossa on uusijan yhden ottelun lisä. Taas kerran päätöksessä mainitaan loukkaantuminen.
"Rangaistusharkinnassa on otettu huomioon, että vastuu kyseessä olevassa tilanteessa on pelkästään Flinckillä, jonka olisi tullut jättää tilanteessa tekemättä voimakas kontakti, joka aiheuttaa vastustajan kaatumisen päin laitaa. Flinck kohdistaa taklauksen myös selkästi kiekosta luopuneen Keskitalon selkäpuolelle. Näillä perusteilla ja koska Keskitalo loukkaantuu taklauksesta, tulee Flinckille määrätä ottelurangaistus laitataklauksesta. "
Luttisen tapaus on yksi Liiga-kauden erikoisimpia. Ilman SoMe-painostusta tämä tilanne ei olisi edes päätynyt Liusjärven pöydälle. Samassa tilanteessa tapahtuu kaksi rangaistavaa tekoa, molemmat vihellyksen jälkeen. Näistä kuitenkin käsiteltiin vain ensimmäinen tapaus. Luttinen onnistuu vihellyksen jälkeen hyppäämällä taklaamaan 170-senttistä Rautiaista päähän. Vihellys kuuluu videolla ja kontakti tulee vihellyksen jälkeen. Luttinen kuitenkin kommentoi taklanneensa ennen vihellystä, vaikka näin ei ole. Tilanteessa Rautiaista puolustanutta Jyri Niemeä Luttinen osuu poikittaisella suoraan suuhun. Tässä tapauksessa voidaan puhua tahallisuudesta, päähän kohdistuneesta taklauksesta ja kunnioituksesta. Rautiainen ei loukkaannu tilanteessa, joten Luttiselle määrätään tapauksesta vain kahden ottelun pelikielto.
"Luttisen lausuman mukaan hän on tietoinen siirretystä rangaistuksesta ja yrittää tilanteessa Rautiasta taklaamalla on saada kiekon haltuunsa ja näin ollen saada pelikatkon aikaiseksi. Edelleen lausuman mukaan tilanteessa ei ole vahingoittamistarkoitusta eikä vauhti ole kova.
Videotallenteen perusteella Luttinen suorittaa taklauksen voimakkaasti ylöspäin suuntautuvalla vartalon kohottamisella. Vaikka Rautiainen on tilanteessa paikallaan, ja Luttisella on vähäinen vauhti, Luttisen suorittama taklaus kohdistuu valtaosin Rautiaista päähän. Rautiaisen peliasento ei myöskään muutu ennen taklausta, joten Luttisella on yksin vastuu taklauksesta. Rautiainen ei loukkaannu tilanteessa."
Lopuksi
Nämä eivät ole ainoita tapauksia, joita löytyisi verrattavaksi. Siinä missä Antti Tyrväinen kärsi yhdeksän ottelua, Teemu Lassila kärsi seitsemän. Tyrväisen tilanteessa Kristian Kuusela selvisi onneksi säikähdyksellä ja Tyrväisen teko ei ole puolusteltavissa. Lassilan teko sen vähemmän. Jos Atte Pentikäisen liukuva käsi vastaa päähän kohdistuneen taklauksen voimaa, niin joku ropellipää voi laskea paljonko puolitoista kiloa painava maila painaa. Varsinkin kun osumakohta on noin parisenttiä mailan kannalla, mailaa on heilautettu parisen metriä ja se osuu silmäkulmaan. Josh Gratton olisi pahimmassa tapauksessa menettänyt näkönsä, tai saanut aivovamman.
Jo pelkästään tässä esiin nostetut caset todistavat sen, kuinka tamperelaisseura kärsii Sampo Liusjärven ikuisesta vihasta. Suomen suurimman urheiluliigan kurinpitäjän pitäisi olla puolueeton. Lisäksi hänen pitäisi seistä omien linjaustensa takana, eikä muuttaa niitä sen mukaan, mikä logo käsiteltävän paidassa on.
Olisiko Liigan jo nyt aika etsiä kurinpitäjäksi henkilö, joka voisi suorittaa työnsä tasaisesti? Yli kymmenen vuotta sitten kakkosdivisioonassa pelaillut hämeenlinnalainen juristi ei ehkä olekkaan se pätevin jätkä hommaan?
Twitter: @Saapasmono
Tuoreimmat uutiset
