Hallitsevana mestarina kauteen sirklaa jälleen Tappara, jolla on kosolti kokemusta myös eurojäiltä. Kuva syksyltä 2024: Vit Simanek/CTK Photo/Alamy Live News
Liigassa nähdään kaudella 2026–27 melkoinen välivuosi. Tai Superkausi, kuten tätä nyt kutsutaan. Jokerit palaa Liigaan, joukkueita on 17 ja runkosarjassa pelataan 64 ottelua per joukkue. Keväällä kolme viimeistä putoaa suoraan alemmalle sarjatasolle. Ei karsintoja.
Kaiken taustalla on jo seuraava uudistus. Kaudella 2027–28 käynnistyy 14+10-malli, joten nyt pelataan käytännössä siitä, mitkä 14 joukkuetta jäävät ylimmälle tasolle. Siinä on jo ihan tarpeeksi panosta yhdelle runkosarjalle.
Otteluiden määrä kasvaa 60 pelistä 64:n peliin
Viime vuosien 60 ottelun sijasta Liigassa pelataan tällä kaudella siis 64 matsia. Kausi alkaa 1.9.2026 ja runkosarja päättyy 23.3.2027. Eri ottelupäiviä tulee 125, kun viime kaudella niitä oli 103. Tämä on tietenkin mukava uutinen lätkäfaneille, jotka katsovat muutakin kuin niitä oman joukkueen pelejä.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joukkueita runtataan jatkuvasti kolmen tai neljän pelin viikkoihin. Back to back -otteluita vähennetään alkavalle kaudelle. Viime kaudella niitä tuli joukkueille vähintään 15. Nyt määrä on 10–14. Tämä on huomattava uudistus alkavalle kaudelle.
Pariton joukkuemäärä tietenkin sotkee kalenteria omalla tavallaan. Yksikään ilta ei voi olla ns. täysi kierrosta, kun yksi joukkue jää joka tapauksessa yli. Sen takia pelejä ripotellaan useammalle päivälle.
Neljä peliä jokaista vastustajaa vastaan
Otteluohjelma on tällä kertaa helppo ymmärtää. Jokainen tiimi kohtaa kaikki muut joukkueet neljä kertaa, kaksi kotona ja kaksi vieraissa. 17 joukkueella se tekee 64 runkosarjaottelua.
Aikaisempina vuosina otteluohjelmassa oli erilaisia painotuksia. Paikallisvastustajia vastaan pelattiin enemmän ja kaikilla joukkueilla ei ollut samanlaista vastustaja jakaumaa. Nyt siitä päästään ainakin täksi kaudeksi eroon.
Kun 64 peliä on pelattu, jokainen joukkue on siis kohdannut samat 16 vastustajaa yhtä monta kertaa. Ei tarvitse keväällä arpoa, kuka sai ohjelmasta enemmän paikallispelejä tai muuten vaan erilaisen vastuksen. Sarjataulukko kertoo todella suoraan sen, miten kausi meni.
Yksi pelaaja lisää kokoonpanoon
Ottelukokoonpano kasvaa samalla 20+2-malliin. Aikaisemmin otteluun sai nimetä 19 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Nyt kenttäpelaajia saa olla yksi enemmän.
Ei ehkä kauden suurin mullistus, mutta pitkällä kaudella tästä voi olla hyötyä. Valmennus saa yhden vaihtoehdon lisää ja esimerkiksi ylimääräinen hyökkääjä tai puolustaja voidaan pitää mukana ilman muuta muutosta kokoonpanoon.
Jokerit tekee odotetun paluun
Jokerit tekee paluunsa aika erikoiseen saumaan. Ensimmäinen Liiga-kausi paluun jälkeen on samalla kausi, jonka päätteeksi kolme joukkuetta putoaa ja koko sarjasysteemi menee uusiksi.
Jokerit pelaa saman ohjelman kuin kaikki muutkin. Neljä ottelua jokaista vastustajaa vastaan. Tämä herättää taatusti kuhinaa jokaisessa Liiga-hallissa missä pasilalaiset vierailee. Monen mielestä tässä on Liigalle ja hallien katsojaluvuille iso piristysruiske.
Tämä tarkoittaa tietysti myös HIFK-pelien paluuta. Helsingin paikallisia nähdään neljä, mutta ei sen enempää kuin muitakaan ottelupareja. HIFK–Jokerit saa varmasti edelleen oman shownsa ympärille. Sarjaohjelmassa se on silti ihan samanarvoinen ottelupari kuin vaikka Jokerit–Jukurit. Julkisuusarvoltaan toki aivan jotain muuta.
Sijat 15–17 alempaan sarjaan
Tämä on koko Superkauden isoin juttu. Runkosarjan kolme viimeistä putoavat suoraan alemmalle sarjatasolle. Ei karsintoja. Ei playouteja. Runkosarja loppuu ja sijat 15, 16 ja 17 lähtevät alas.
Sijat 13 ja 14 puolestaan jäävät pudotuspelien ulkopuolelle, mutta säilyttävät paikkansa ylimmällä tasolla. Sijojen 14 ja 15 välillä voi keväällä olla vaikka yksi piste tai yksi maali maalierossa. Toinen jatkaa Liigassa, toinen ei. Siinä kohtaa joku syyskuussa hukattu kahden maalin johto voi tulla mieleen ihan eri tavalla. Tässä kohtaa saatetaan nähdä samanlainen taisto “elämästä ja kuolemasta” mitä ollaan nähty viime kausina pudotuspelijoukkueiden kesken.
Pudotuspeleihin 12 joukkuetta ja muutos rahanjakoon
Pudotuspelipaikkojen määrää ei muuteta. Runkosarjan neljä parasta pääsee suoraan puolivälieriin. Sijat 5–12 pelaavat ensimmäisen kierroksen paras viidestä -sarjoina. Sijat 13 ja 14 lopettavat kautensa siis runkosarjaan 64 pelin jälkeen.
Keväällä sarjataulukossa voikin olla aikamoinen suma. Yksi joukkue hakee kotietua, toinen pudotuspelipaikkaa ja muutamaa sijaa alempana pelataan jo siitä, pysytäänkö seuraavalla kaudella ylimmällä tasolla. Merkityksettömiä pelejä ei ainakaan pitäisi tulla ihan jonoksi asti.
Tästä kaudesta lähtien otetaan käyttöön myös pudotuspelien uusi rahanjako. Liiga perii enää joukkueilta omat kulunsa, mutta muuten lipputulot menevät pudotuspelijoukkueen omaan kassaan, ei yhteiseen pottiin josta jaetaan kaikille rahaa. Tässä on yksi iso porkkana kotiedun saavuttamiseen.
Puolivälierät lyhyempänä
Myös puolivälierät pelataan tällä kaudella paras viidestä. Normaalisti niissä on menty neljällä voitolla, mutta nyt kolme voittoa riittää jatkopaikkaan. Runkosarja loppuu myös tavallista myöhemmin ja jostain kohtaa playoff-kalenteria oli pakko ottaa päiviä pois. Välierät ja finaalit pelataan edelleen paras seitsemästä, näihin ei sentään muutosta kauden tärkeimpien pelien osalta.
Muutos on aika iso. Kahden tappion jälkeen ollaan jo yhden tappion päässä kesälomasta. Seitsemän ottelun sarjassa siinä on vielä hyvin aikaa tehdä korjauksia, viiden ottelun sarjassa ei samalla tavalla.
Liigan Superkausi lyhyesti
- 17 joukkuetta, Jokerit takaisin Liigaan
- 64 runkosarjaottelua, kaikki vastustajat kohdataan neljä kertaa (2+2)
- Runkosarjassa yhteensä 125 ottelupäivää
- 10–14 back to back -ottelua joukkuetta kohden
- 12 joukkuetta pudotuspeleihin
- sijat 1–4 suoraan puolivälieriin
- sijat 5–12 ensimmäiselle kierrokselle
- sijat 13–14 säilyvät ylimmällä tasolla
- sijat 15–17 putoavat suoraan
- ensimmäinen kierros ja puolivälierät paras viidestä
- välierät ja finaalit paras seitsemästä
- ottelukokoonpano 20+2 aikaisemman 19+2 sijaan
- playoff-joukkueet pitävät omat lipputulonsa ja Liiga perii playoff-kulut erikseen
Ja sitten tulee 14+10 kaudesta 2027-2028 alkaen
Superkauden jälkeen Liiga siirtyy kaksitasoiseen sarjamalliin. Ylemmällä tasolla pelaa 14 joukkuetta ja alemmalla 10. Molempia sarjatasoja hallinnoi Jääkiekon SM-liiga Oy. Sarjojen välillä on jatkossa suora nousu ja putoaminen.
Myös Liiga-osakkeen merkitys muuttuu. Sarjassa pelaamista ja osakkeen omistamista ei enää sidota samalla tavalla yhteen, vaan Liigassa voi pelata myös maksullisella lisenssillä.
Kausi 2026–27 jää siis historiankirjoihin aika varmasti muutenkin kuin Jokerien paluun vuoksi.
Mitä tämä tekee vedonlyönnille?
Uusi runkosarja helpottaa ainakin joukkueiden keskinäistä vertailua. Kaikki pelaavat yhtä monta kertaa samoja vastustajia vastaan, joten otteluohjelmasta ei tule samalla tavalla ylimääräistä muuttujaa kuin aikaisemmin.
64 ottelun määrä kannattaa silti pitää erillään otteluruuhkasta. Pelejä on enemmän, mutta kausi on pidempi ja back to back -pelejä vähemmän. Lepopäivät, matkustaminen, CHL-pelit ja maalivahtien käyttö kertovat yksittäisestä ottelusta enemmän kuin se, että runkosarjaan tuli neljä peliä lisää.
Keväällä huomio menee väkisinkin myös sarjan häntäpäähän. Kolme joukkuetta putoaa suoraan. Kun sijat 13–16 osuvat vastakkain maaliskuussa, panoksena voi olla enemmän kuin tavallinen runkosarjan kaksipisteinen.
Putoamiskertoimet voivat olla tällä kaudella jopa kiinnostavampi seurattava kuin mestaruusmarkkina. 17 joukkueen joukosta kolme lähtee alas, joten yhdenkin joukkueen pahasti pieleen arvioitu voimasuhde näkyy nopeasti.
