Jos jonkinmoista lajia on nähty olympialaisissa vuosikymmenten varrella. Kuvassa poseeraa voittajia Pariisin olympialaisista 1924. Kuva: Alpha Historica / Alamy Stock Photo
Olympialaisiin tuodaan jatkuvasti uusia lajeja, ja osa niistä on sellaisia, että näin myöhemmin hieman pistää ihmetyttämään, että mitä siellä olympiaherrojen kabineteissa oikein on ajateltu.
Seuraavassa kuusi oudointa olympialajia, ja yksi ekstralaji.
Köydenveto
Tuttu ja selkeä laji kaikille, mutta nykyihmiselle tuntuu oudolta, että köydenvedossa on kisailtu olympialaisissakin. Ensimmäisen kerran laji oli mukana Pariisin olympialaisissa vuonna 1900 ja viimeisen kerran vuonna 1920 Antwerpenissa.
Vuoden 1900 kisoissa joukkueessa oli kuusi jäsentä, vuonna 1904 viisi jäsentä ja lopuissa kolmissa olympialaisissa kahdeksan jäsentä.
Alun perin kisa oli järjestetty niin, että maat lähettivät kisaan joukkueita, jolloin oli mahdollista, että yhdestä maasta oli mukana useampikin joukkue. Tämän säännön vuoksi USA otti vuonna 1904 St Louisissa kolmoisvoiton.
Pituussukellus
St Louisin kisoissa vuonna 1904 oli yhtenä uimalajina pituussukellus. Kilpailijat hyppäsivät pää edellä veteen ja liukuivat niin pitkälle kuin vain minuutissa ehtivät. Uida ei saanut veden alla, piti vain mennä niin pitkälle kuin sukelluksella pääsi.
Laji on varmaan lähes kaikille suomalaislapsille tuttu. Hypätään laiturilta veteen ja mennään niin pitkälle kuin vauhtia riittää.
Kisassa oli mukana vain viisi amerikkalaista ja voittaja oli William Dickey tuloksella 19.05 metriä.
Tätä lajia ei kisattu enää toista kertaa.
Kyyhkysten ammunta
Tätä lajia ei voisi enää edes ehdottaa, mutta vuonna 1900 Pariisin kisoihin se ilmeisesti sitten sopi hyvinkin. Kisan tarkoitus oli ampua niin monta elävää kyyhkystä kuin vain ehti. Kyyhkyset vapautettiin häkeistä ampujien edestä. Jos ampui kaksi kertaa peräkkäin ohi, niin putosi kisasta. Olympialaisissa ammuttiin liki 300 lintua.
Tätä kisaa ei ammuttu toista kertaa. Eläinten oikeuksien puolustajat vastustivat yltiöpäistä tappamista jo silloin.
Laji oli vielä eriskummallinen siitäkin syystä, että palkintona oli 20 000 frangin potti. Kisassa oli myös kaksi sarjaa, toisen pääsymaksu oli 200 frangia ja toisen 20 frangia. Olympiahistorian ainoan kyyhkysammunnan pääsarjan voitti belgialainen Leon de Lunden, jonka tulos oli 21 kyyhkystä.
Kaksintaistelu pistooleilla
Laji kisattiin näytöslajina Lontoon olympialaisissa vuonna 1908. Ei se ollut ihan niin hurjaa miltä kuulostaa. Kaksi kilpailijaa ampuivat toisiaan pistooleilla, se oli hurjaa, mutta luodit olivat vahaa ja kilpailijoilla oli paksut suojukset ylävartalossa, kasvoilla ja käsissä.
Laji oli joukkuekilpailu ja 20 metristä ammutun kisan voitti Ranskan joukkue Ferrus, Marais ja Rouvcanachi.
200 metrin esteuinti
Tämä on hieman kuin ne amerikkalaiset televisiokisat, joissa edetään lujaa vauhtia kummallinen esterata.
Laji kilpailtiin 1900 Pariisissa. 200 metrin matkalla oli kolme estettä. Uimareiden piti kiivetä kahden ensimmäisen yli ja kolmannesta piti sukeltaa alta. Finaalissa oli karsintojen kymmenen parasta. Mestari oli Australian Fred Lane.
Sellainen yhdistävä tekijä tämän kesän olympialaisiin, että esteuinti käytiin Seine-joessa, missä tänä vuonna uidaan sadan vuoden tauon jälkeen triathlonin uimaosuus ja 10 kilometrin uintimaraton.
Kävely
Suomalaisille tuttu laji, kiitos Reima Salosen, Valentin Könösen sekä Sari Essayahin.
Kävelyssä kisattiin ensimmäisen kerran vuonna 1908 Lontoossa ja sen jälkeen se on ollut mukana joka kerta. Naiset saivat kävellä olympian kisoissa ensi kertaa vuonna 1992.
”Kävely on yksi turhimmista yleisurheilulajeista ikinä. Yhtä hyvin voitaisiin kilpailla siitä, kuka osaa kuiskata kovempaa”, sanoi suomalainen urheilulegenda Tahko Pihkala aikoinaan.
Ja onhan se merkillinen laji, vaikka aina vaan mukana kisaohjelmassa. Sääntöjen pääkohta menee suurin piirtein seuraavasti: Pidä yhteys maahan ja suorista etupolvi, kun jalka koskettaa maata, pitäen sen suorana, kunnes polvi ohittaa vartalon alapuolen.
Extra: puudelin trimmaaminen
Oudoin olympialaji -kisan ylivoimainen voittaja. Aika ja paikka on Pariisin kisat, kesällä 1900. Kisa oli vain näytöslaji, eikä mikään ihme, että siitä ei tullut vakiolajia. Kilpailussa oli mukana 128 osallistujaa, yleisössä oli 6000 ihmistä Bois de Boulognen puistossa. Kisassa oli tarkoitus leikata niin monen puudelin turkki kuin vain mahdollista kahdessa tunnissa. Voittaja oli Avril Lafoule, joka sai kynittyä 17 puudelia kisa-ajassa.
Kuulostaa oudolta, paitsi että tämä oli vain pilaa. Ennen televisiota ja radiota olympialaisia seurattiin vain lehtiuutisista. Englantilaisen The Telegraphin toimittaja Christopher Lyles päätti huijata lukijoitaan raportoimalla puudelin trimmaamisesta. Vitsi lähti elämään ja edelleen sitä kerrotaan totuutena.
