Onko Rion olympialaisissa kotietua isäntämaalla? Katso mitä tilastot sanovat isäntämaan menestyksestä ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.
Mitä tarkoittaa kotietu urheilussa? Abstrakti asia, mikä on kuitenkin konkreettinen ja aito. Kotietu vaikuttaa yleisön kautta, joka nostattaa yleisesti kotijoukkueen motivaatiota. Tutkimukset osoittavat, että koripallossa tuomarit puhaltavat rikkeitä herkemmin vierasjoukkueelle. Baseballissa kotijoukkueen syöttäjä saa hieman leveämmän syöttöalueen.
Lue myös: Olympialaiset
Five thirty eight-sivusto julkaisi mielenkiintoisen artikkelin olympialaisten kotiedusta ja miten isännöinti vaikuttaa isäntämaan mitalisaldoon.
Enemmän mitaleja, kun isännöi kilpailuja
Toisen maailmansodan jälkeen käydyissä kesäolympialaisissa on lähes järjestään käynyt niin, että isäntämaa on saavuttanut enemmän mitaleja edellisiin kisoihin verratuna. Tilastosta nähdään, että vain kaksissa kisoissa isäntämaa on jäänyt vähempään mitalimäärään isännöidessään kisoja. Harmillisesti Suomi oli näistä toinen vuonna 1952.
Keskimäärin tämän tilaston perusteella, isäntämaa parantaa mitalimääräänsä 20,1 mitalilla. Kultamitalisaldo paranee keskimäärin 10,9:llä. Tilastosta pomppaa esille kahdet kisat, 1980 ja 1984. Nämä luvut vääristävät keskiarvoja. Hurjat lisät mitalimäärissä selittyy sillä, että USA boikotoi Neuvostoliiton kisoja ja toisinpäin Neuvostoliitto boikotoi USA:n kisoja neljä vuotta myöhemmin. Tämä tulee ottaa huomioon tilastoanalyysissä. Poislukien nämä kisat, keskiarvo mitalimäärän kasvussa on 12,2 mitalia.
Miksi mitalimäärät kasvavat?
Mitalimäärien kasvuun on yksinkertainen selitys. Vaikkakin kotietu vaikuttaa suorituksiin ns. normaalilla tavalla, on mitalimäärien kasvulla selkeästi selityksenä osallistuvien urheilijoiden määrä.
Tilaston mukaan mailla on keskiarvolta 175,8 urheilijaa enemmän kotikisoissa, kuin edellisissä olympialaisissa. Urheilijoita saa olla kotikisoissa enemmän, kuin muissa, sillä karsinnat ovat isäntämaalla helpommat. Joukkuelajeissa isäntämaa pääsee kilpailemaan ilman karsintoja kaikissa lajeissa, vaikka tietyn lajin maajoukkue olisikin umpisurkea. Tietyissä yksilölajeissakin pääsy olympialaisiin on helpompaa. Esimerkiksi triathlonissa, isäntämaa saa laittaa kisoihin varmasti yhden urheilija molempia sukupuolia.
Mitalit suhteutettuna urheilijoiden määrään
Mikä on lopullinen tulos? Seuraava tilasto näyttää, kuinka paljon isäntämaan mitalit ovat kasvaneet, kun mitalien ja urheilijoiden määrä on suhteutettu.
Tilasto kertoo, että isäntämaa perinteisesti saavuttaa suhteutettuna jopa vähemmän mitaleja kesäolympialaisissa, kuin edellisessä kisoissa. Tämä pitää paikkaansa, vaikka 1980 ja 1984 kisoja ei otettaisi mukaan laskuihin. Tämä selittynee jälleen sillä, että isäntämaalta osallistuu kisoihin urheilijoita, jotka ovat saaneet ilmaiseksi kisapassin, eikä ole monestikaan mitalikandidaatteja. Esimerkiksi Rion kisoissa 2016 Brasilialla on mm. maahockeyjoukkue, vaikka Brasilian maajoukkue löytyy maailman rankingissa vasta sijalta 30. Olympialaisissa on mukana 12 maata.
Kotikisoissa on siis etua urheilijoiden määrän kautta, mutta suhteutettuna tähän määrään, ei mitalit kuitenkaan lisäänny sen suuremmin, vaan jopa hieman vähenevät.
Kuinka paljon mitaleja Riossa?
Näitä tilastoja noudattamalla, Brasilia ottaisi Riossa n. 30 mitalia. Lontoon kisoissa 2012 Brasilialla oli mukana 248 urheilijaa, kun näissä kisoissa on jopa 481 urheilijaa.
Parhaat vedonlyöntisivustot olympialaisiin